Luonnon puolesta koko perheen voimin – Riinan ja Heikin tarina

20. elokuun 2021

Ennen keskustelua Riinan ja Heikin kanssa heidän kotonaan tehtiin pieni inventaario, ja kävi ilmi, että tällä hetkellä perhe käyttää kahta erilaista nestesaippuaa, kahta shampoota, hoitoainetta, ruusukasvovaahtoa, salvia- ja hamppuvartalovoidetta (kaksi purkkia on auki kerrallaan – toinen Riinalle ja toinen miehelle), sitruunaruohon eteeristä öljyä, partavettä, kasvojenpuhdistus-, mäntytervä- ja parranajosaippuoita sekä kolmea kiinteää deodoranttia. Lapsilla pitäisi olla huulivoiteita jossain, ja lisäksi varalla kaapissa on nestesaippuaa, shampoota (sekä kiinteää että nestemäistä), hoitoainetta, hamppu-salviavartalovoidetta, ruusukasvovettä, monoi-käsivoidetta ja pakkauksetonta sekasaippuaa. ”Tästä voi päätellä, ettei perheellämme ole varmasti yhtä suosikkituotetta, mutta on monia tuotteita, joita ilman emme yksinkertaisesti voi elää”, Riina toteaa.

Läänemaalla varttunutta Riinaa ja Võrumaalta kotoisin olevaa Heikiä yhdistää kiinnostus historiaan, ja tämä kiinnostus toi heidät yhteen Haapsalun linnassa 10 vuotta sitten. Riina suorittaa parhaillaan historian tohtorintutkintoa Tallinnan yliopistossa, ja myös Heiki on ollut kiinnostunut historiasta lapsesta asti. Heiki on ammatiltaan kirvesmies-restauroija ja työskentelee vanhojen puurakennusten ja esineiden entisöinnin ja konservoinnin sekä replikoiden valmistuksen parissa.

Heiki oli kulttuuriakatemian ensimmäisen vuoden opiskelija, kun hän tapasi Riinan, ja niinpä läänemaalainen tyttö muutti hetkeksi Viljandiin. Tämä ei kuitenkaan ole läheskään kaikki: kulttuuriakatemiasta valmistumisen jälkeen pariskunta muutti Hiidenmaalle, koska Heiki sai työpaikan Hiidenmaan ammattikoulusta. ”Olin tekemässä lopputyötäni, kun sain tarjouksen hakea puu- ja kivirakennusten entisöinnin lehtorin paikkaa. Kokosin ansioluetteloni, koska valmistumisen jälkeen ei ollut mitään varmaa suunnitelmaa. Unohdin työtarjouksen, kunnes kaksi viikkoa myöhemmin tuli kirje, että minut haluttiin haastatteluun. Menin, ja jälkeenpäin kävi ilmi, että minut oli hyväksytty ja minua pyydettiin tulemaan Hiidenmaalle”, Heiki muistelee, ettei ollut koskaan aiemmin käynyt Hiidenmaalla. ”Ajattelin, että jos Hiidenmaa, niin Hiidenmaa, ja niin menin opettamaan erikoisalaa, jota en kovin hyvin tuntenut. Mutta kuten historia on osoittanut, kun joutuu opettamaan jotain toiselle, niin alkaa itse perehtyä asioihin syvällisesti. Kaiken kaikkiaan opetin siellä noin viisi vuotta, kunnes perustin oman yritykseni”, Heiki kertoo.

Aluksi Riina ja Heiki asuivat perheineen vuokra-asunnossa, kunnes he autoajelun aikana näkivät kyltin ”Talo myytävänä” ja menivät katsomaan sitä. He pitivät talosta heti niin paljon, että saivat nopeasti hankittua asuntolainan pankista. Heikin mukaan kyseessä on 150-vuotias maatilakokonaisuus, jonka pihalla on lato, aitta, upea kivinen kellari ja savusauna. ”Tämä on minun testipaikkani, jossa voin kokeilla ratkaisuja – näin työtä on tehty koko ajan, ja voin kertoa asiakkaalle, toimiiko se vai ei”, Riina lisää, ettei maaseudulla ole pitkiä perunavakoja. ”Maaseudulla asuminen ei tarkoita, että pitäisi olla kasvihuone tomaatteineen ja loputtomia puutarhapalstoja. Puutarhasta huolehtiminen vaatii aikaa, sekä sen kunnossa pitämiseen että sadon säilömiseen ja varastointiin”, Riina kumoaa stereotyyppistä ajattelua. Riina tietää omasta kokemuksestaan, ettei hän tylsisty kahden lapsen kanssa. ”Tällä hetkellä voi sanoa, että olen täysipäiväinen taksinkuljettaja. Aamulla vien tyttäreni kouluun ja sen jälkeen musiikkikouluun tai harjoituksiin, jossa odotan, kunnes heidän tuntinsa ovat ohi”, hän kuvailee. Ajankuluksi hän lukee joitakin satukirjoja.

Nelihenkinen perhe on myös yksi syy siihen, miksi Riina pitää Nurmen tuotteista.

”Ensimmäinen muisto Nurmen luonnonkosmetiikasta on usean vuoden takaa, kun Nurmella oli pieni myyntipiste Viron ulkoilmamuseossa. Tuolloin myyntipiste oli vielä pieni, mutta jostain syystä erittäin houkutteleva. En muista tarkalleen miksi, mutta jos muistini ei petä, niin se oli se hetki, jolloin minä ja mieheni rakastuimme Nurmen mäntytervashampoopalaan ja ajatukseen siitä, ettei shampoon tarvitse välttämättä olla nestemäistä. Nykyään koko perhe pitää Nurmen shampoista ja vartalonpesusaippuoista, ja sen ansiosta minun ei tarvitse vahtia eri pumppupulloja siltä varalta, että ne ovat jo tyhjenemässä”, Riina kertoo.

”Kun lapset olivat pienempiä, he pitivät kovasti vaahtoavasta saippuasta ja huulivoiteista. Muistan kerran tuoneeni pienemmälle lapselleni oman huulivoiteen, jonka hän yhden aamun aikana onnistui levittämään itseensä koko tuubin verran”, Riina kertoo. Kun hän kysyi, miksi tytär teki näin, tämä vastasi, että se tuoksui ja maistui hyvältä ja että jo pelkästään se saattoi lievittää kipua hänen rohtuneissa huulissaan. ”Seuraavan huulivoidetuubin toi tonttu, ja tämä kesti hieman pidempään kuin vain yhden aamun”, Riina kertoo. Sen lisäksi, että Riina ja Heiki ovat itse suuria Nurmen tuotteiden käyttäjiä, he ovat myös lahjoittaneet Nurmen tuotteita sukulaisille ja ystäville. ”Viime jouluna laitoimme useita salvia-hamppuvartalovoiteita ja erilaisia shampoita lahjapaketteihin. Yhden henkilön palaute vartalovoiteesta oli erittäin mukava, koska hän myönsi, ettei ollut koskaan aiemmin käyttänyt Nurmen tuotteita, mutta tämä vartalovoide on niin hyvä, että hän haluaa ehdottomasti kokeilla sitä uudelleen”, Riina kertoo. ”Olen itse hyvin iloinen siitä, että nyt myös Nurmen verkkokaupasta on saatavilla lahjakortteja. Tämä on hyvä tilaisuus ilahduttaa niitä, joille ei oikein osaa valita tuotteita. Esimerkiksi lasten luokanopettajalle, joka arvostaa luonnonläheisyyttä, mutta jolle emme tienneet tarkalleen, mitä hankkia.”

Muuten, muutama vuosi sitten Riinalla ja Heikillä oli vieraita, joiden kanssa he menivät savusaunaan. ”Eräs ystävä kysyi ihmetellen, kuinka saunaveden poisto ei haise pahalta ja kuinka ulkoa katsottuna on mahdotonta sanoa, missä saunaveden poistoputki on. Tulimme silloin yhteiseen johtopäätökseen, että ainoa selitys on se, että käytämme huolellisesti valittuja vartalonhoitotuotteita eli Nurmen tuotteita”, Riina selittää. Sen jälkeen vieras vakuuttui siitä, että heidänkin pitäisi alkaa valita saunassa käytettävät tuotteet huolellisemmin.

Korianteri- ja mustapippurikäsisaippua houkuttelee pesemään kädet

Riina muistaa myös harvinaiset käynnit, kun hän vieraili Nurmen myymälässä Tallinnan Sikupillin kauppakeskuksessa ennen Hiidenmaalle menevää bussia. ”Muistan, että kerran pääsin juttelemaan myyjän kanssa, ja hän kertoi, että moni kysyy nestesaippuoita, mutta tuolloin Nurme ei niitä valmistanut. Nykyään Nurmella on tuotannossa useita nestesaippuoita, ja rehellisesti sanottuna, mitä tässä salailemaan – meillä on tällä hetkellä niitä kaikkia”, Riina kertoo. Riina laittoi kerran Nurmen korianteri- ja mustapippurikäsisaippuan keittiöön. ”Huomasin, että Heiki alkoi jostain syystä pestä käsiään keittiössä, vaikka kylpyhuoneen sijainti on paljon parempi. Kysyin häneltä, mikä oli muuttunut, ja hän sanoi, ettei tiedä tarkalleen, mutta hän pitää jostakin”, Riina kertoo Heikistä, joka ei myöskään ole kyennyt pakenemaan Nurmen tuotteita.

Heiki ei osaa nimetä tarkalleen, mikä on hänelle tärkeää itsehoitotuotteissa, mutta hän tunnistaa hyvän tuotteen heti. ”Käyn suihkussa joka päivä pölyisen työn vuoksi, ja kerran pesin pääni Nurmen shampoolla. Seuraavana aamuna kuljin peilin ohi ja katsoin sitä ja ajattelin vau – hiukseni eivät näytä siltä, että olisin kuoleva taiteilija, jokainen hiussuortuva törröttäen eri suuntaan”, Heiki kertoo.

Toinen asia, jonka hän muistaa, koskee aikaa, jolloin hän oli rakennustyömaalla Etelä-Virossa ja yöpyi majoituksessa, jossa oli kaikkea saatavilla – mukaan lukien pesutuotteet. ”Käytin siellä shampoota ja huuhtelin ja huuhtelin, mutta tunsin silti, että hiuksissani oli tuotetta. Ainakin tuntui siltä, etten saanut tuotetta pois. Lisäksi jouduin menemään ikkunan luo tuulettamaan, koska tuoksu oli niin voimakas. Sillä hetkellä ajattelin, missä on minun Nurmen shampooni”, Heiki kertoo. Sitten hän myöntää, että virolaiset tietävät yhä, mistä virolaiset pitävät, niin tuoksun kuin vaikuttavan aineenkin suhteen. Ja hän huomauttaa myös, että mies alkaa käyttää tiettyjä itsehoitotuotteita vaimonsa ansiosta.

”Useimmiten naiset hoitavat tämän osa-alueen kotona sujuvasti. Mikä on täysin järkeenkäypää, kun katsoo miesten ja naisten erilaisia lähestymistapoja. Mies menee kauppaan, katsoo tuotteen kuvaa ja laittaa sen koriin. Nainen ottaa tuotteen ja lukee, mitä siinä on”, Heiki selittää. Heiki itse ei ehkä seuraa pullojen etikettejä, mutta hän on Riinan kanssa samaa mieltä siitä, että meidän on toimittava mahdollisimman ympäristöystävällisesti ja kestävästi. ”Meillä on 8 hehtaaria metsää, joka on puukauppiaiden silmissä pelkkä pusikko, mutta he haluaisivat silti ostaa sen. Olemme kieltäytyneet siitä, koska haluan lasteni kasvavan luonnossa”, Heiki kertoo.
[section]

[ux_products type=”row” ids=”27217,27212,29413,26294,26511,26481,25710,25704″]

[/section]